Mitä teemme kerrostaloissa

Kerrostalossa hormi ei ole yhden asunnon asia. Sama piippu palvelee useaa asuntoa päällekkäin, ja hormisto on taloyhtiön yhteistä rakennetta. Yksittäinen asunto voidaan hyvin korjata omana työnään — kunhan tiedetään, minkä hormin kanssa ollaan tekemisissä. Juuri sitä tietoa vanhassa talossa ei useinkaan ole, eikä sitä näe ulkoapäin. Siksi työ alkaa kartoituksesta.

Yhdessä talossa on lähes aina joko painovoimainen ilmanvaihto tai koneellinen poisto, ei molempia. Taloyhtiö voi silti koostua useammasta eri aikoina rakennetusta talosta, ja silloin yhtiön sisällä on kumpaakin järjestelmää. Ne toimivat eri tavalla, ne säädetään eri tavalla ja niissä käytetään eri venttiilejä — mutta päätökset tekee sama hallitus samasta kassasta.

Alla on esimerkki siitä, mitä teemme kerrostalokohteessa. Kohde on As Oy Uudenmaankatu 33, Helsinki. Yhtiössä on kaksi taloa, asuntoja, liiketiloja ja yhteiset kellaritilat. Toisessa talossa on painovoimainen ilmanvaihto, toisessa koneellinen poisto. Kerromme kohteesta taloyhtiön luvalla.

Lähtötilanne

Taloyhtiössä oli asuntoja, joissa poistoilmanvaihto ei toiminut. Osassa niistä ei ollut lainkaan toimivaa poistoventtiiliä, eikä kenelläkään ollut tietoa siitä, mihin hormiin mikäkin venttiili liittyy — tai onko asunnolle ylipäätään olemassa omaa poistohormia.

Tämä on vanhassa kerrostalossa tavallista. Piippuja on katolla useita, ja jokaisessa piipussa on monta hormia. Vuosikymmenten aikana asuntoja on jaettu ja yhdistetty, keittiöitä on siirretty ja kylpyhuoneita rakennettu sinne missä tilaa on ollut. Alkuperäiset piirustukset eivät kerro nykytilannetta, eikä hormin sisältöä näe ulkoapäin.

Taloyhtiö tilasi ensin painovoimaisen puolen kartoituksen. Vasta sen jälkeen oli mahdollista päättää, mitä muuta talossa kannattaa tehdä.

Vaihe 1: kartoitus

Kartoitus tehdään savukokeella, ja siihen tarvitaan kaksi työntekijää.

Toinen on asunnossa savugeneraattorin kanssa ja päästää pienen määrän savua poistoventtiiliin. Toinen on katolla ja katsoo, mistä piipusta ja mistä hormista savu tulee ulos. Havainto merkitään ennalta piirrettyyn kattokuvaan, johon kaikki piiput ja hormit on numeroitu.

Hormi mitataan, ja taulukkoon kirjataan tila, venttiilityyppi, hormin koko sekä piippu ja hormi. Samalla kirjataan poikkeamat: ylimaalattu venttiili, väärä venttiilityyppi, venttiili johon ei pääse käsiksi. Jos venttiilille ei tule vetoa lainkaan, hormissa on oletettu tukos.

Tässä kohteessa painovoimaisen puolen katolta löytyi neljätoista piippua ja niissä yhteensä yli 150 hormia. Jokainen käytiin läpi.

Kartoitus on työn tärkein vaihe, eikä siinä kannata oikaista. Ilman sitä ei tiedetä, mikä hormi palvelee mitäkin tilaa, mitkä hormit ovat käyttämättömiä ja mitkä asunnot ovat kokonaan ilman omaa poistoa. Kaikki myöhemmät päätökset — mitä korjataan, missä järjestyksessä ja mitä se maksaa — perustuvat tähän tietoon.

Taloyhtiö saa kartoituksesta numeroidun kattokuvan ja hormikartan. Ne jäävät talon omaisuudeksi, ja kun talossa seuraavan kerran tehdään jotain hormeihin liittyvää, tietoa ei tarvitse hankkia uudestaan.

Kartoituksen rinnalla taloyhtiö tilaa usein myös hormien kuvauksen. Kartoitus kertoo, mikä hormi palvelee mitäkin tilaa. Kuvaus kertoo, missä kunnossa hormi on sisältä. Hormit käydään läpi hormikameralla hormi kerrallaan, ja taloyhtiö saa videotallenteet sekä hormianalyysin eli selvityksen siitä, mitä hormeissa näkyy. Vasta kuvauksesta nähdään ahtaumat, tukokset ja hormin sisäpinnan kunto.

Säle- eli ritiläventtiili ja lautasventtiili — miksi venttiilityypillä on väliä

Kartoituksessa toistui yksi havainto läpi talon: väärä venttiilityyppi. Se ei ole tämän kohteen erikoisuus. Sitä tulee vastaan jatkuvasti.

Säleventtiili eli ritiläventtiili — samasta venttiilistä käytetään molempia nimiä — ei ole väärä venttiili sinänsä. Lautasventtiilit yleistyivät 1960-luvulla, ja sitä ennen säle- ja ritiläventtiili oli poistoissa tavallinen. Säleikköä siirtämällä sitä pystyy myös säätämään, mutta säätö on karkea eikä venttiili sulkeudu kunnolla.

Lautasventtiilissä säätö on tarkka, ja sen saa kokonaan irti.

Suurin osa hormityöstä tehdään ylhäältä, piipun päältä: nuohous ja hormin puhdistus ennen kaikkea. Hormin pohja sen sijaan puhdistetaan alakautta, venttiiliaukon kautta, ja samaa aukkoa tarvitaan tarkastuksessa ja myöhemmissä muutostöissä. Jos venttiiliä ei saa irti, pohjaan ei päästä — ja juuri hormin pohjaan lika kerääntyy. Väärä venttiili ei siis ole vain säätöongelma. Se rajaa pois osan huollosta.

Toinen sekaannus koskee venttiilin ja järjestelmän yhteensopivuutta. RK-venttiili on lautasventtiili ja kuuluu painovoimaiseen järjestelmään. Koneellisessa järjestelmässä käytetään omia venttiilejään — yleisin on KSO, mutta myös esimerkiksi URH-venttiilejä on käytössä. Koneellisella puolella oikea venttiilityyppi on edellytys sille, että ilmamäärät ja paineet saadaan säädettyä tarkasti. Nämä kaksi maailmaa menevät sekaisin jatkuvasti.

Tässä kohteessa sekaannus näkyi molempiin suuntiin. Painovoimaisella puolella oli asuntoja, joissa poistoventtiili oli koneelliseen järjestelmään tarkoitettu malli. Koneellisella puolella löytyi yhdestä keittiöstä painovoimaisen järjestelmän RK-venttiili. Kummassakin tapauksessa venttiili oli ehjä ja näytti päällisin puolin oikealta.

Vaihe 2: raportti ja suositukset

Kartoituksen pohjalta laadimme taloyhtiölle raportin. Suositellut toimenpiteet olivat:

• Väärien venttiilityyppien vaihto asianmukaisiin. Ensisijaisesti siksi, että hormin pohjaan päästään jatkossa puhdistamaan ja tarkastamaan — ja toissijaisesti siksi, että venttiili saadaan säädettyä.
• Poistohormien paikannus niihin asuntoihin, joista poistoa ei löytynyt.
• Koko taloyhtiön ilmanvaihdon puhdistus. Venttiilit käydään läpi molemmilla puolilla. Lisäksi painovoimaisella puolella hormisto, koneellisella puolella kanavisto ja koneet.
• Koneellisen puolen ilmamäärien mittaus ja säätö.
• Venttiilitiivisteiden uusiminen. Suuri osa vanhoista tiivisteistä oli rispaantunut tai puuttui kokonaan.

Raportti on tarkoitettu taloyhtiön päätöksenteon pohjaksi. Se kertoo, mitä pitää tehdä ja miksi — ilman että hallituksen tarvitsee ymmärtää hormitekniikkaa ymmärtääkseen suosituksen.

Vaihe 3: toteutus ja löydökset

Työ pilkottiin erillisiin kokonaisuuksiin, jotka toteutettiin sitä mukaa kun taloyhtiö teki päätöksiä. Toteutusvaiheessa tuli vastaan asioita, joita kartoituksessa ei vielä näkynyt.

Väärä venttiili toistui läpi talon. Venttiilit vaihdettiin asianmukaisiksi useissa asunnoissa sekä liiketiloissa. Liiketiloissa vaihdettiin samalla aiemmin asennetut puhaltimet lautasventtiileiksi. Tämä tehtiin ennen puhdistusta, ei sen jälkeen: kun venttiiliä ei saa irti, hormin pohjaan ei päästä, joten venttiilityöt olivat edellytys koko talon puhdistukselle eivätkä sen viimeistely.

Asuntoja, joista ei löytynyt vapaata poistohormia. Osassa keittiöistä ei ollut yleispoistoa lainkaan. Kartoituksesta nähtiin, mitkä hormit ovat vapaina, ja sen jälkeen hormi paikannettiin keittiön seinästä hormitutkalla eli lokaattorilla. Osassa asunnoista sokkona ollut hormi löytyi ja avattiin: venttiili asennettiin ja kanava vedettiin. Yhdessä asunnossa vapaata hormia ei ollut lainkaan, jolloin keittiön poisto yhdistettiin vaakakanavalla kylpyhuoneen hormiin. Työ vaati alaslasketun katon purkamisen ja uudelleenasennuksen. Hormin päähän asennettiin vedonparantaja. Se ei ole kylpyhuonepuhallin eikä se puhalla ilmaa hormiin, vaan se on painovoimaisen järjestelmän vakioratkaisu silloin, kun hormin oma veto ei riitä.

Venttiili rakenteiden takana. Yhdessä keittiössä poistoventtiili oli jäänyt liesituulettimen koteloinnin taakse. Venttiili oli siis olemassa, mutta siihen ei päässyt käsiksi eikä hormia sitä kautta voinut puhdistaa. Kotelointi purettiin ja venttiili vaihdettiin.

Kuluneet ja puuttuvat tiivisteet. Koneellisella puolella suuri osa venttiilitiivisteistä oli rispaantunut tai puuttui kokonaan. Tiiviste pitää venttiilin tiiviinä kanavan liitoksessa. Kun se puuttuu, venttiili ei ole tiivis: ilmamäärä ei ole se mikä sen pitäisi olla, mittaustulos voi näyttää väärää, ja venttiili saattaa alkaa vinkua tai ulista. Tiivisteet uusittiin mittaus- ja säätötyön yhteydessä.

Toimimaton huippuimuri. Yksi huippuimuri ei toiminut lainkaan. Vika todettiin puhdistustyön yhteydessä, ja imuri vaihdettiin uuteen.

Vaihe 4: todennettu lopputarkastus

Koneellisen puolen työ päättyi mittaukseen. Asuntojen ja yhteisten tilojen ilmamäärät mitattiin venttiili venttiililtä kahdella mittauskierroksella, ja tulokset koottiin pöytäkirjaan, joka jäi taloyhtiölle.

Tämä on se kohta, joka erottaa tehdyn työn todennetusta työstä. Kun lopputulos on mitattu ja kirjattu, taloyhtiö maksaa lopputuloksesta eikä toimenpiteistä. Ja kun järjestelmää seuraavan kerran säädetään, lähtötaso on tiedossa eikä sitä tarvitse arvailla.

Painovoimaisella puolella vastaavaa mittausta ei tehdä, koska voimat ovat pieniä eikä järjestelmää säädetä samalla tavalla. Siellä toimivuus todetaan jokaisen työvaiheen yhteydessä: kun venttiili on vaihdettu tai hormi avattu, veto testataan paikan päällä ennen kuin työ katsotaan valmiiksi.

Miten tällainen työ etenee taloyhtiössä

• Kartoitus ensin, päätökset sitten. Kun tiedetään mitä hormeissa on, budjetti voidaan tehdä oikeilla luvuilla eikä arvioilla.
• Työ voidaan pilkkoa. Kaikkea ei tarvitse päättää kerralla. Tässä kohteessa kartoitus, venttiilityöt, puhdistus sekä mittaus ja säätö olivat kukin oma päätöksensä.
• Asukkaat tietävät etukäteen. Jokaisesta työvaiheesta jaetaan asuntoihin ilmoitus, jossa kerrotaan päivä, kellonaika ja mitä tehdään.

Onko taloyhtiössänne vastaava tilanne?

Jos talossanne on asuntoja, joissa poisto ei vedä, tunkkaisia huoneistoja, venttiilejä joita ei saa irti tai epäselvyyttä siitä mikä hormi palvelee mitäkin tilaa — aloitetaan kartoituksesta.

Kartoituksen jälkeen tiedätte, mitä hormeissa on ja missä järjestyksessä korjaukset kannattaa tehdä. Sen jälkeen voitte päättää loput omassa aikataulussanne.

Hormestari Oy
Puhelin 044 981 8587
info@hormestari.fi

---

Painovoimaisen ilmanvaihdon toimintaperiaatteesta, lakivaatimuksista ja tehostuskeinoista kerromme tarkemmin artikkelissa Painovoimainen ilmanvaihto vanhassa talossa.